maanantai 9. kesäkuuta 2014

Keisarinkierros

 
 
Kävimme viikonloppuna parin kaverin kanssa kahden päivän mittaisella retkellä Rokuan maastoissa. Kiersimme 19km mittaisen Keisarinkierroksen. Reitti kulkee osittain kansallispuiston kautta. Retkeilyreitit olivat hyvin merkitty.


Syvyydenkaivo
Maasto on helppokulkuista kumpuilevaa harjumaastoa. Reitti oli mukavan vaihteleva. Reitillä oli paljon kauniita järviä ja suppia. Suurin ja hienoin suppa oli Syvyydenkaivo. Syvyydenkaivo onkin suomen suurin suppa.

 
 
Ensimmäisenä iltana kävelimme 8km matkan Pookivaaraan. Siellä yövyimme Palovartijan autiotuvassa. Samassa pihapiirissä olisi ollut myös varaustupa. Mökki oli pieni ja söötti. Mökissä oli kerrossänky johon mahtui nukkumaan kaksi henkilöä. Lisäksi lattialle mahtui nukkumaan kaksi tai kolme henkilöä.
 
 
Ilta mökillä kului mukavasti iltapalaa syödessä ja jutustellessa. Mikä sen mukavampaa onkaan kuin päästä majapaikkaan ja ruveta syömään. Ilta oli kaunis ja lämmin. Ruuhkaa majapaikalla ei ollut ja saimmekin levittäytyä tupaan ihan vapaasti.
 
 

 
Toiselle päivälle meillä jäi matkaa 11km. Meillä ei ollut mitään kiirettä ja siksipä pidimmekin monta pientä taukoa ja nautimme kesäisestä metsästä. Ihailimme miten paljon vihreän eri sävyjä löytyykään alkukesän metsästä.

 
 
Koko päivänä meitä ei tullut vastaan ketään muuta retkeilijää. Kiihkein vaellus sesonki ei ole ilmeisesti vielä alkanut. Minä tykkään retkeillä alkukesästä siksi, että nyt ei sääskistä ole vielä paljoa kiusaa.  

Minulle vierailu Rokuan maastoissa oli ensimmäinen. Rokua yllätti minut kauniilla maisemilla ja mukavalla maastolla. Keisarinkierros olisi mukava mennä joskus myös juoksemalla. Uskonpa palaavani Rokualle vielä uudelleen. Rokuan on juuri sopiva retkeilykohde päivän tai kahden patikkaretkelle.

 
 
 


perjantai 30. toukokuuta 2014

Talven muistoja

Nämä kuvat eivät kyllä ole enää ajankohtaisia mutta tämä näkymä tänä keväänä on kyllä pakko laittaa tänne blogiin. Muutamista mukavista retkistä taidan jälkikäteen laittaa muutaman kuvan blogiin muistoksi ainakin itselleni. Luonnon taideteokset ovat usein aika upeita.
 






torstai 29. toukokuuta 2014

Helatorstain retki

 
Tänään treffattiin ystävän kanssa mukavissa merkeissä. Teemme yhdessä aika monesti pieniä illan kestäviä retkiä lähellä oleviin kohteisiin. Aina ei tarvitse juoda iltakahveja keittiön pöydän ääressä vaan voi lähteä ulos istumaan iltaa.
 
 
Pakkasimme reppuun termarillisen kahvia, leivät ja lättytaikinan ja suunnattiin läheisille kallioille retkelle. Lätyt me paistoimme Trangialla. Minä  unohdin sokerin tietenkin kotiin keittiön pöydälle. Sokerin unohtuminen matkasta oli hyvin pieni ongelma ja lätyt maistuivat oikein hyvälle ilman sokeriakin.   Melkein joka kerta unohdamme jotakin kotiin tai jotakin pientä kommellusta sattuu. Aika monesti olemme retkellä tiputtaneet kartan...
 

Vesi oli nyt todella matalalla. Kuvassa näkyvä maa-alue on merenpohjaa.  En ole koskaan aikaisemmin tässä paikassa nähnyt vettä näin matalalla. Kallioilla on myös yksi geokätkö jonka me etsimme samalla. Minä olen tänä keväänä innostunut geokätköilystä. Tämä oli minun 50. löydetty kätkö.
 


Tammikuun telttareki

 
Lähdimme viiden naisen voimin talviseen metsään kokeilemaan miltä tuntuu nukkua yö puolijoukkueteltassa. Kenelläkään meistä ei ollut aikaisempaa kokemusta talvitelttailusta ja se loi retkelle pientä lisäjännitystä. Meidät kyllä saateltiin matkaan hyvillä neuvoilla ja ohjeilla.  Teltan pohjalle laitoimme kuusen oksia ja pressun eristämään kylmyyttä. Meillä oli maanomistajalta lupa yöpymiseen ja oksien ja polttopuiden ottamiseen. Jokaisella oli lisäksi omanlaisensa makuualustat ja makuupussit. Ulkona oli pakkasta parhaimmillaan kuusitoista astetta. Minulla oli päällekkäin kaksi perus solumuovialustaa. Toisessa  alustassa oli kylmyyttä eristävä alumiini pohjassa.
                                                           
 
Teltassa oli kamiina ja me teimme illalla riittävästi puita valmiiksi. Kipinämikon oli mukava yöllä saada laittaa valmiita puita kamiinaan. Sisällä teltassa oli melkein koko yön riittävän lämmin ainakin minulla. Yöllä osa porukasta kuitenkin taisi olla vähän jäässä. Yksi kipinämikko nukahti  kesken oman kipinävuoronsa. Kamiina ei kuitenkaan päässyt ihan kokonaan sammumaan. Kipinämikkoa oli kuitenkin mukava härnätä nukahtamisesta.
 
 
Yön paleleminen ja valvominen unohtui kaikilla kuitenkin aamulla siinä vaiheessa kun eteen saatiin kaurapuuroa ja jauheesta valmistettua mustikka-vadelmasoppaa, pala ruisleipää ja pannukahvia. Sovimme, että tästä tulee perinteinen tammikuun telttaretki. Kaikille jäi reissusta hyvä fiilis. Seuraavalla kerralla osaamme varustautua taas hieman viisaammin matkaan.
 

 
 
 
 

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Blogin elvytys

 

Aloitin tämän blogin aikoinaan sillä ajatuksella, että kirjoitan tänne aina milloinkin minua kiinnostavista asioista. Blogini on ollut melkein vuoden ajan ihan unohduksissa mutta tuli taas tänään mieleeni kun selasin retkeily aiheista blogia.
 
Harrastan edelleen juoksemista. Juoksin äskettäin elämäni kolmannen täysimittaisen maratonin. Juoksuun ja urheiluun liittyvää juttua blogissani saattaa joskus tulevaisuudessa myös olla. Käsitöitäkin heti kun inspiraatio ja aika kohtaavat.
 
Retkelle olen kuitenkin lähtenyt aina kun siihen on ollut mahdollisuus. Kulunut vuosi onkin sisältänyt monia pieniä päiväretkiä lähiympäristöön ja välillä vähä kauemmaksikin. Retkeily on ihanaa vastapainoa muutoin niin kiireiseen elämään.
 
 
Pari tuntia retkellä, eväät ja pannukahvit tekevät ihmeitä aikaan. Retkinikkarin ohjeella tein risukeittimen. Keitintä varten tarvitset kaksi Ikean aterinkuivainta, siipimuttereita, ruuveja,  prikkoja,  metallilevyjä kattilantueksi ja  rautasahan. Tarkemmat ohjeet löydät linkistä. Muutamat kahvit olen risukeittimellä keittänyt. Olen käyttänyt risukeittimen kanssa Trangian pannua.
 
 
Luulenpa, että jatkossa blogini saattaa sisältääkin pääasiassa juttuja juuri retkeilystä. :) Nytkin minulla on suunnitteilla muutama retki. Heti kun aikataulu antaa myöten lähden vaeltamaan.